Järjestyksessä 35. teemapäivässä oli tänä vuonna aiheena vetytalous ja sen tuomat mahdollisuudet Suomelle. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen merkittävää vähentämistä ja vetyä voidaan pitää yhtenä ratkaisevista askelista kohti hiilineutraaliutta – tai ainakin yhtenä vaihtoehtona, mikäli markkina kehittyy positiivisesti.

Vedyn potentiaali on ilmiselvä, mutta epävarmuus lisää riskejä

Yhteiskunnan siirtyminen kohti puhdasta ja tehokasta energiankäyttöä kiihdyttää yhteiskunnan sähköistymistä, mutta kaikkea tarvittavaa ei pystytä sähköistämään. Tilanne luo kiinnostavan potentiaalisen markkinan vedylle, jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan toteuttaa. Mutta edessä on vielä monta haastetta ja mutkaa, jotka on ratkaistava, jotta Suomesta voi tulla yksi johtavista vetytalouksista.

Teemapäivän avasi pääjohtaja Timo Ritakallio, joka totesi puheessaan, että tällaisena aikana kun informaatiota on saatavilla paljon, mutta tarjolla on myös virheellistä ja valeinformaatiota, on erityisen tärkeää tukea tiedettä ja tutkimusta, jotta oikea ja tutkittu tieto olisi mahdollisimman monen saatavilla.

-Suomella on monta etua siihen, että Suomesta voi tulla vedyn potentiaalinen suurvalta, jos vety on voittava kortti. Vetytalous itsessään ei ole itseisarvo, mutta haluamme rakentaa Suomesta puhtaan energian ympärille rakennetun talouden ja siihen meillä on hyvät edellytykset, ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen sanoi puheenvuorossaan Teemapäivässä.

Ratkaistavia haasteita on kuitenkin vetytalouden tiellä edelleen useita, mutta yhtä lailla on myös mahdollisuuksia.

-Vetynäkymien kannalta meillä on useita etuja: meillä on puhdasta, halpaa sähköä, sähköverkot ovat kunnossa, meillä on tilaa ja luvitus on jo nyt esimerkiksi Ruotsia sujuvampaa. Näiden kautta voimme houkutella investointeja Suomeen, ministeri jatkoi.

Samoilla linjoilla on myös Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo, joka kuvaili, ettei Pohjoismaiden vahvuuksia omaavia paikkoja ole globaalisti montaa. Siksi Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa rooliaan vetytaloudessa. Rauramo kehotti yleisöä laittamaan korvan taakse, että jos Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteisiin päästään, sähkön kysyntä kaksinkertaistuisi. Se on valtava loikka ja tässä Suomella potentiaalinen paikka kasvaa.

– Voimme jo nyt sanoa kiinnostuneille, että meillä on ydinvoimaa ja joustavaa vesivoimaa. Voimme sanoa, että meillä on investointisuunnitelmat, ydinvoimamyönteinen prosessi ja elementit ovat kohdillaan. Vedyn potentiaali on valtava ja tarve on ilmiselvä, Rauramo sanoo.

Samalla kuitenkin myös epävarmuudet vedyn osalta ovat suuret.

– Mutta toistaiseksi meillä ei ole infraa, ei ole markkinoita eikä meillä ei ole teollisen skaalan kypsyyttä. Emme tiedä, kuka kantaa teollisen riskin, kuka ottaa rakennusaikaisen riskin, kuka ottaa riskin vedyn hinnasta, kuka on valmis kantamaan sähkön hintariskiä. Rahoittaminen on vielä vaikeaa, Rauramo kuvailee.

Koska vedyn ilmiselviä riskejä on pystyttävä hallitsemaan, ratkaisuksi Rauramon mukaan tarvitaan neljää asiaa: aktiivista julkista sektoria rakentamaan markkinaa, rahoitusriskin vähentämistä esimerkiksi hintatuella, rakennusaikaisia takuita sekä ennakoitavaa ja selkeää regulaatiota. Mutta lopulta kuitenkin tarvitaan myös maksava asiakas.

Kannustuspalkinto myönnettiin Aalto-yliopistossa sekä VATT:ssa työskentelevälle professori Kristiina Huttuselle hänen ansiokkaista, pohjoismaisia ja suomalaisia mikroaineistoja hyödyntävistä tutkimuksistaan työntaloustieteen ja perheentaloustietieteen aloilla sekä hänen uraauurtavista tutkimusavauksista rikollisuuden taloustieteen alalla Suomessa.

Lukuvuoden 2022-2023 palkittu väitöskirja oli Mikko Kauppilan Oulun yliopistossa tekemä väitös ”Whither alpha? Hedge fund performance in voluntary versus regulatory datasets”. Väitöskirjassa tarkastellaan hedge rahastojen tuottoja ja niiden kehitystä oivaltavin ottein ja osoitetaan mm., että aineistovalinnat vaikuttavat olennaisesti hedge-rahastojen tuottoja koskeviin johtopäätöksiin. Työn vahvuuksiin kuuluu myös tarkastelun monipuolisuus.

Paneelikeskustelussa kysymykseen onko puhe vedyn käytöstä tällä hetkellä jo hypetystä, vastasi professori Katriina Honkala Jyväskylän yliopistosta, että koska vetyä jo paljon käytetään, on tämän hetkisessä hypetyksessä enemmänkin kyse vedyn käytön muutoksesta ja siitä, miten vety valmistetaan: tehdäänkö se fossiilisista polttoaineista vai tehdäänkö se puhtaasti, ilman hiilidioksidipäästöjä. Kyse on myös siitä, että vedyn käyttökohteita halutaan laajentaa.

-Vedyllä on suuri merkitys energiatransformaatiossa. Tarvitsemme kokonaisuuteen erilaisia vaihtoehtoja sähköistymisen rinnalle, siksi vetymarkkina on äärimmäisen mielenkiintoinen, suomalaisen vihreän vedyn edelläkävijä P2X Solutionsin COO ja partneri Kati Levoranta kuvaili OP Ryhmän tutkimussäätiön Teemapäivän paneelissa.

Professori Jero Ahola LUT-yliopistosta ennusti, että seuraavien kymmenien vuosien aikana uusitaan koko energiajärjestelmä, mikä on valtava bisnes-mahdollisuus yrityksille.

Kuvat: Aleksi Humalainen

Tilaisuuden tallenne löytyy tästä linkistä.

Puheenvuorojen materiaali löytyy tästä linkistä.